Muuta tekstin kokoa:
Joutsen on kautta aikojen ollut suomalaisille taiteilijoille inspiraation lähde aina Larin Paraskesta Eino Leinoon ja muinaisista kalliopiirtäjistä Akseli Gallen-Kallelaan. Suurella valkoisella linnulla on vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, historiassa ja kansanperinteessä. Change-hankkeen symbolina se kuvastaa muun muassa rauhan edistämistä, ympäristöarvoja, luontoa elämän perustana sekä siiville nousevaa muutoksen voimaa.
Suomen kansallislintu laulujoutsen on ihailtu muuttolintu, joka palaa takaisin Suomeen vuodesta toiseen, uskollisesti. Entisaikaan joutsenta pidettiin pyhänä, jumalallisena olentona, jolla oli yhteys tuonpuoleiseen. Linnun puhtaan valkoinen ja vahva ulkomuoto, paikka- ja pariuskollisuus ovat ominaisuuksia, joihin suomalaiset ovat mielellään samaistuneet.
Suomalaisen orkesterimusiikin kuuluisimpia joutsenia ovat Jean Sibeliuksen Kalevala-aiheinen Tuonelan Joutsen (1895) sekä Väinö Raition impressionistinen Joutsenet (1919). Sibeliuksen matalien jousten ja englannintorven loihtimassa maagisessa pimeydessä ja mystisessä syvyydessä joutsen lipuu liikahtamattoman tumman veden päällä.
Raition Joutsenet pohjaa Otto Mannisen symbolistiseen Joutsenlaulua -runoon. Tempovaihteluiltaan ja soinnutukseltaan hätkähdyttävä orkesterisävellys on niin ikään saavuttanut merkittävän paikan suomalaisen musiikin historiassa.
Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus eli Arktinen laulu (1972) on esitetyimpiä suomalaisia orkesteriteoksia. Sen kolmas osa Joutsenet muuttavat alkaa äänitteellä laulujoutsenparvesta Limingan suolla ja Napapiirillä.
Yksi tuoreimpia joutsenteoksia on Petri Kuljuntaustan ääni-installaatio Suuri valkoinen lintu (Great White Bird, 2011). Teos perustuu säveltäjän itsensä Mynämäellä äänittämään joutsenten ääntelyyn. Teos on kuultavissa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Runohuonessa 27.4.–6.5.2017.
Magnus Enckell: Fantasia (1895). Pimeys ja valo kohtaavat valkoisina ja mustina joutsenina. Vesiväri ja guassi. Ateneumin taidemuseo.
Joutsenmusiikin TOP-10 soittolista
Väinö Raitio: Joutsenet, orkesteriteos
Jean Sibelius: Tuonelan joutsen (sarjasta Lemminkäinen), orkesteriteos
Einojuhani Rautavaara: Joutsenet muuttavat (3. osa teoksesta Cantus Arcticus orkesterille ja nauhalle)
Pjotr Tšaikovski: Joutsenlampi, baletti
Camille Saint-Saëns: Joutsen (teoksesta Eläinten karnevaali), pienelle orkesterille
Fanny Mendelssohn: Joutsenlaulu (Schwanenlied), yksinlaulu
Erkki Melartin: Kaksi joutsenta (pianosarjasta Balladit op. 5 nro 1)
August Ehrström: Joutsen (”Halk’ illan ruskon auerman”; J. L. Runeberg, suom. Yrjö Veijola), kuoro- tai yksinlaulu
Petri Kuljuntausta: Suuri valkoinen lintu, elektroakustinen teos, ääni-installaatio
Pääkuva: Jussi Mäntynen: Joutsenet-suihkukaivoveistos (1959)
Kirjoittaja:
Anna-Maria Marjamäki
TY musiikkitiede