15.3.2012

Kielitaito avain pärjäämiselle

Maahanmuuttajataustaisen nuoren hyvinvoinnin edellytys on hyvä kielitaito.  Erityisesti murrosikäisinä Suomeen saapuneet nuoret tarvitsevat lisätukea kieliopintoihin. Myös poikkihallinnolliselle yhteistyölle on tarvetta.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kotoutumisen haasteista keskusteltiin Lastensuojelun Keskusliiton, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Turun lastenhuoltotyöntekijöiden järjestämässä seminaarissa 14.3.2012 Turussa.

Turun alueella yli 15 000 vieraskielistä

Vieraskielisiä oli Turun seutukunnassa vuoden 2009 lopussa jo yli 15 000. Turussa toimii myös Suomen monikulttuurisin koulu, jossa 51 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.

– Vieraskielisten määrä on Turussa maan neljänneksi suurin. Käytännössä Turun lähes koko väestönlisäys viime vuosina on muodostunut vieraskielisistä, kertoo Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kehityspäällikkö Markku Lehtinen.

Maahanmuuttajalasten tarpeet huomioidaan Turussa sosiaali- ja terveystoimen palvelujen piirissä. Malli on toimiva, eikä uusia palveluja ole tarvinnut kehittää.

– Erityistarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon. Myös lisää yhteistyötä tarvitaan. Palveluprosesseja pitäisi kehittää entistä enemmän poikkihallinnollisesti, muistuttaa Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelujohtaja Sirpa Kuronen.

Suomenkielentaito avainasemassa

Tärkeä tekijä maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on hyvä suomenkielentaito, todettiin seminaarissa.

– Toimivat ja kattavat peruspalvelut ovat maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille paras mahdollinen tuki. Ilman kielitaitoa niiden hyödyntäminen voi kuitenkin jäädä vajaaksi, korostaa Kuronen.

– Esimerkiksi jotkut terapiapalvelut ja lapsen oppimisvaikeuksien tutkiminen voivat olla mahdottomia toteuttaa tulkin välityksellä. Hoitoprosesseja ei myöskään pystytä järjestämään samalla tavalla lapsen tai koko perheen tai kielitaidon ollessa vajavaista.

Kielitaidon kehittymisessä tärkeässä asemassa on varhaiskasvatus ja koulu. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat teini-iässä Suomeen muuttaneet nuoret. Muutamassa vuodessa ei ole mahdollista saavuttaa sellaista kielitaitoa millä pärjää jatko-opinnoissa.  

Väliinputoajat huolestuttavat

Suomen monikulttuurisinta koulua, Turun Normaalikoulua, 17 vuotta johtanut rehtori Annikka Hongisto on huolissaan väliinputoajista.

– Erityistä huomiota pitää kiinnittää perusopetuksen päättäneisiin nuoriin, koska siinä vaiheessa mahdollinen syrjäytyminen alkaa. Heille on pystyttävä tarjoamaan tukea kieliopinnoissa, jotta he pärjäävät toisen asteen koulutuksessa, Hongisto painottaa.

Hongiston kritisoi ammatillisen koulutuksen kielitestejä.

– Mielestäni on ongelmallista, että koulutukseen mentäessä kielitaitoa testataan, mutta ei taata mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Opiskellessa kielitaito paranee nopeasti.

Myös positiiviselle diskriminaatiolle voisi olla tarvetta.

– Mielestäni niille alueille olisi satsattava missä on erityisen paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria ja tarvetta erityiseen tukeen. Meidän on taattava kaikille nuorille mahdollisuus jatkokoulutukseen, etteivät he tipu kelkasta, korostaa Hongisto.

Samoilla linjoilla on Kuronen.
– Turussa on merkittäviä alueellisia eroja palveluntarpeissa. Tarkemmalle alueanalyysille olisi varmasti tarvetta, jotta pystyisimme kohdentamaan resurssit tarkemmin.

Seminaarissa keskusteltiin myös valtion kotouttamispolitiikasta, perheen merkityksestä maahanmuuttajanuoren hyvinvoinnissa, varhaiskasvatuksen roolista, kotouttamistyön ohjauksesta, aikuistumisen tuesta sekä ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä.

Seminaari on Lastensuojelun Keskusliiton 75-vuotisjuhlavuoden seminaarikiertueen ensimmäinen tapahtuma.  Keskusliitto jalkautuu juhlavuotensa kunniaksi ympäri Suomea ja järjestää seitsemällä paikkakunnalla seminaarikiertueen, jonka teema on Erilaisuus mahdollisuutena.  Kiertueen tavoitteena on nostaa esille jokaisen paikkakunnan omia, ajankohtaisia lapsiin tai lapsiperheiden arkeen liittyviä näkökulmia.  Tarkoituksena on keskustella erityisesti tulevaisuuden haasteista ja etsiä alueiden voimavaroja ja vahvuuksia. Seminaarikiertueen seuraava osa järjestetään toukokuussa Seinäjoella.