5.6.2012

Turun maahanmuuttajatutkimuksen alustavat tulokset esillä

Suomessa on edelleen niukasti tietoja maahanmuuttajien terveydestä, hyvinvoinnista sekä terveyspalvelujen tarpeesta. Turku on ollut mukana Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu), jonka avulla saadaan tietoa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parantamiseksi sekä edistetään maahanmuuttajien ja heidän perheidensä hyvinvointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Anu Castaneda, Shadia Rask, Päivikki Koponen ja Mulki Mölsä kertoivat 30.5. tutkimuksen alustavia tuloksia Turun osalta.

Tutkimuksen kohderyhmä ovat 18–64-vuotiaat venäläis-, somali- ja kurditaustaiset aikuiset. Väestörekis-teristä poimittiin 3000 (1000 jokaisesta kieliryhmästä) henkilön satunnaisotos. Otantakriteereinä olivat syntymämaan lisäksi, äidinkieli sekä vähintään vuoden mittainen asumisajanjakso Suomessa.

Haastattelu ja terveystarkastus tutkimusmenetelminä

Tutkimukseen valituille tehtiin terveystarkastus ja he osallistuivat haastatteluun (joko pitkään tai lyhyeen). Tutkimus on toteutettu aiemmin Helsingissä, viime vuonna Turun ohella Helsingissä, Espoossa ja Van-taalla. Alkuvuodesta tutkimus toteutettiin Tampereella ja Vaasassa.

– Alustavissa tuloksissa nousee jossain kohdissa esille pieni tutkittavien määrä. Lyhythaastattelua ei vielä tässä vaiheessa raportoida lainkaan, kertoo Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Haastattelussa käytiin läpi terveydentilaan, syrjintä- ja väkivaltakokemuksiin, terveyspalvelujen käyttöön, suun terveyteen, elintapoihin, sosiaaliseen hyvinvointiin ja työelämään liittyviä asioita.

– Turun kohdalla pitää ottaa huomioon sen asema kaupunkina, jonne muutetaan Suomen sisällä, luettelee Anu Castaneda.

Somalitaustaisissa vastaajissa korostuu heidän nuori ikänsä, kun taas Venäjältä tulleissa vastaajissa on paljon enemmän yli 50-vuotiaita. 

Naisten lukutaidossa parannettavaa

Oman äidinkielen lukutaito uupuu lähes 20 prosentilta somalinaisista, kurdinaisista yli 25 prosentilta: Miehistä kurditaustaisilta lukutaito puuttui noin viideltä prosentilta. Turun tutkituista somalinaisista noin 25 prosenttia ymmärtää huonosti suomea tai ruotsia. Vastaava luku Tampereella on noin 50 prosenttia.

Venäjältä tulleista miehistä päivittäin tupakoi lähes 45 prosenttia. Luku on jonkin verran suurempi verrattaessa pääkaupunkiseudun tuloksiin. Tämän uskotaan olevan yhteydessä siihen, että Turussa on paljon myös enemmän työelämän ulkopuolella olevia venäläismiehiä.

Kurdinaisista noin 60 prosentilla on vaiva, johon tarvitsee jatkuvasti lääkärinhoitoa. Noin puolella kurdinaisista on pitkäaikaissairaus, johon he eivät saa lääkärinhoitoa, vaikka haluaisivat. Molemmat luvut ovat korkeampia Turussa kuin muissa tutkituissa kaupungeissa. (Kurdimiehillä vastaavat luvut noin 35 % ja 25 %)

Väkivaltakokemuksia taustalla

Viimeisen vuoden väkivaltakokemuksissa Turun luvut ovat maltillisemmat kuin muualla. Venäläistaustaisista miehistä kolme ja samoin kurdimiehistä kolme sekä naisista kaksi prosenttia on kokenut väkivaltaa. Muissa tutkituissa ryhmissä ei ollut väkivaltakokemuksia.

Melkein 50 prosenttia Venäjältä tulleista miehistä on kokenut traumatapahtumia entisessä kotimaassaan. Luku on selvästi korkeampi Turussa kuin muissa kaupungeissa. Somalinaisten kohdalla vastaava luku (n. 40 %) on pienempi Turussa kuin pääkaupunkiseudulla. Kurdeissa luvut nousevat miehillä melkein 80 ja naisillakin 65 prosenttiin.

Tutkimuksen perusraportti julkaistaan marraskuun lopulla. Tutkimusta ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto, Kansaneläkelaitos, Työsuojelurahasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja tutkimukseen osallistuvat kunnat.