Uutiset

Tanskalainen Christina Åstrand on yksi Skandinavian merkittävimmistä viulisteista. Hän on tehnyt huomattavaa työtä maansa musiikin hyväksi. Turun filharmonisen orkesterin solistina Åstrand tulkitsee pohjoista lumoa henkivän ohjelmiston. Illan aikana kuullaan neljältä eri säveltäjältä toinen toistaan kauniimmat viuluteokset. Åstrand taituroi Otto Mallingin, Johan Svendsenin, Niels Wilhelm Gaden sekä Peter Lange-Müllerin romanttiset ja energiset sävelet eloon. Illan avaa Carl Nielsenin yksi tunnetuimmista orkesteriteoksista, Helios-alkusoitto. Räiskyvän ja mielikuvituksellisen lopun konsertille tarjoaa Igor Stravinskyn klassikko, Tulilintu.  Konsertin torstaina 3.10. klo 19 Konserttitalossa johtaa Jukka Iisakkila.

Christina Åstrand nähdään usein solistina Skandinavian johtavissa orkestereissa. Tanskalainen musiikki on iso osa hänen repertuaariaan, ja hänen tavoitteensa onkin edistää tietoa tanskalaisesta musiikista myös maan rajojen ulkopuolelle. Hänen levytyksensä György Ligetin ja Per Nørgårdin viulukonsertoista Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin ja Thomas Dausgaardin kanssa voittivat tunnustetun Diapason d’Or -palkinnon. Christina Åstrand on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi vuonna 2019.

Kapellimestari Jukka Iisakkila vierailee säännöllisesti Euroopan merkittävien uuden musiikin yhtyeiden ja sinfoniaorkesterien edessä sekä oopperataloissa. Iisakkila palkittiin vuonna 2006 Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian kapellimestaripalkinnolla. Jukka Iisakkila on työskennellyt useiden koti- ja ulkomaisten artistien kanssa sekä instrumentalistina että säveltäen ja sovittaen niin populaarimusiikkia, viihdemusiikkia, klassista ja jazz musiikkia.

Skandinavian lumoa

To 3.10. klo 19 Konserttitalossa.
Jukka Iisakkila, kapellimestari, Christina Åstrand, viulu, Turun filharmoninen orkesteri.
Nielsen – Malling – Svendsen – Gade – Lange-Müller – Stravinsky.
Liput Konserttitalon Ars Musicasta (arkisin klo 12-17) tai Lippu.fi.

Elim Chan kertoo Lauralle konserttien musiikista, ja tämän viikon harjoituksista.

Mitä kuuluu ja miten kenraaliharjoitukset sujuivat?

Erittäin hyvää. Tämä on ensimmäinen kerta kun työskentelen Suomessa, ja olen kuullut, että suomalaiset muusikot ovat taitavia, täällä on vahva perinne ja koulutus. Joten olen odottanut tätä viikkoa. Orkesterin muusikot ovat avoimia ja ystävällisiä, mutta myöskin ottavat harjoitukset vakavasti jotta lopputuloksesta tulee hyvä. On ollut todella mukavat muutamat päivät. Muusikot muistavat, mitä on harjoiteltu ja olen myös yllättynyt heidän musikaalisuudestaan. Totta kai harjoituksissa on jätetty jotain pois, koska haluan jättää energiaa konsertteihin.

Kertoisitko vähän tämän illan teoksista?

Rimski-Korsakovin avausnumero on todella taianomainen ja asettaa tunnelman illalle heti alusta alkaen. Teoksessa on villiä luontoa, lintuja taka-alalla sekä talvinen tunnelma ja sävyt.

Toinen teos, pianokonsertto, on yksi kauneimmista konsertoista. Etenkin toinen osa.

äliajan jälkeen kuullaan Tšaikovskin 2. sinfonia. Se on kiinnostava, koska yleensä kun orkesteri pyytää Tšaikovskin sinfoniaa, on kyseessä yleensä nro 4 tai 5 – joskus nro 6. Tšaikovskin varhaisempia sinfonioita ei niin usein soiteta; olen iloinen, että saamme nyt esittää numeron 2.  Tšaikovski sävelsi teoksen aikana, kun oli iloinen, ja se oli oikeastaan aika harvinaista. Iloisuus kuultaa sinfoniasta, se on hyvin kevyt, hurmaava ja siinä on joitain kansanmusiikkielementtejä. Joten, eräällä tapaa, se on aurinkoinen, positiivinen ja aika rakastettava teos. Tietysti siinä kuullaan myös tummempia sävyjä, mutta se on kaikki hallittua.

Teokset ovat Itä-Euroopasta: onko teoksilla yhteistä pohjaa?

Toki. Teokset ikään kuin keskustelevat keskenään, ne ovat osa samaa universumia. En sanoisi että ne ovat samalta planeetalta, mutta kansanmusiikkielementistä ja teosten sävellystyylistä on havaittavissa, että niillä on sama tausta.

Tällä viikolla oli solistimuutos: miten se vaikutti?

Tietysti moni – minä mukaan lukien – on surullinen, että Yulianna sairastui. Kuitenkin uskon, että saimme hyvän korvaajan Lukášista. Me olemme työskennelleet muutamia kertoja yhdessä ja se on hyvä. Kun olimme stressaantuneita siitä, kuka on solisti, ajattelin että ”hyvä, joku jonka tunnen”. Emme ole tehneet Chopinin pianokonserttoa ennen, joten on erittäin mukavaa tulkita intiimi ja sensitiivinen teos. Ja Lukášilla on hyvä näkemys teoksesta. Joten, yleisöllä on edessään elämys, kun he saavat tutustua Lukášiin ja siihen, mitä hänellä on tarjottavanaan.

Elim, kiitos vastauksista ja nautinnollista konserttia!

Sarjan muut haastattelut kv-harjoittelijamme Lauran kanssa:
Christian Vásquez
Darren Acosta

Open Orchestra koetaan ensimmäistä kertaa Suomessa. Turun filharmonisen orkesterin syyskauden suurtuotannossa yleisö pääsee uudella tavalla tutustumaan sinfoniakoneistoon ja seuraamaan muusikon työskentelyä lähietäisyydeltä. Tuottaja Heidi Pulkkisen mukaan tulossa on mielenkiintoinen elämys: ”Konsertissa rikotaan perinteisen konserttikokemuksen raja-aidat, kun kuulijat saavat mahdollisuuden liikkua soittajien keskuudessa konsertin aikana. Orkesteri on hajautettu soitinryhmittäin konserttitalon lavalle ja alapermannolle kuin musiikilliseksi labyrintiksi. Sen läpi kulkiessaan voi kokea monia tarinoita ja orkesterimusiikin kohokohtia.”

Kapellimestari Jukka Untamala on niin ikään innoissaan tulevasta projektista: ”Koska kyseessä on täysin uusi konserttitilanne, odotan sitä suurella mielenkiinnolla. Asetelma luo haasteita myös meille esittäjille, mutta otamme ne innolla vastaan. Yleensä sinfoniaorkesteria ei päästä näkemään soittotilanteessa näin läheltä, joten kontakti orkesterin ja yleisön välillä tulee olemaan jotain aivan uutta. Se on varmasti elämys niin soittajistolle kuin yleisöllekin.”

Vaikutu ja tunne orkesterin voima

Open Orchestran alkuperäisidea on lähtöisin Kööpenhaminan filharmonikoilta. Konsertissa kuulijoilla on mahdollisuus havainnoida, millaiselta soitto kuulostaa eri sektioiden läheisyydessä. Untamalan mukaan musiikkiin pääsee uppoutumaan täysin poikkeavasta näkökulmasta: ”Odotan, että soinnin vahvuus ja yksityiskohtien aivan uusi kirjo tulee tekemään lähtemättömän vaikutuksen konserttiyleisöön. Kiinnostavaa on myös se vapaus, minkä tilanne luo yleisölle. Joku saattaakin kävellessään käyttää tilaisuuden hyväkseen ja etsiä itselleen kaikkein mieluisimman sointikohdan – oli se sitten pasuunarivistön edessä, harpun vierellä tai vaikkapa kapellimestarikorokkeen edessä!”

Untamala kehottaa nauttimaan uniikista tilanteesta ja tunnustelemaan, kuinka kuulokuva muuttuu paikasta toiseen: ”On kuin pääsisi valtavan miksauspöydän äärelle kokeilemaan eri balansseja ja painotuksia. Teosten ilmaisuvoima on erilainen ja tutuistakin teoksista paljastuu varmasti uusia piirteitä. Ohjelmisto on tunnelmiltaan ja karaktääreiltään rikas matka, minkä kokeminen hienon orkesterin syövereissä on varmasti mieliinpainuvaa!” Tuottaja Pulkkinen kannustaa kuulijoita ottamaan rohkean asenteen mukaan konserttiin: ”Suosittelen tulemaan konserttiin avoimin ja uteliain mielin sekä nauttimaan matkasta orkesterin sisässä!”

Open Orchestra

Turun konserttitalolla pe 8.11, to 14.11 ja pe 15.11 klo 19.
Liput Konserttitalon Ars Musicasta (arkisin klo 12-17) tai Lippu.fi myyntipisteistä ja verkkokaupasta: 26,50 | 21,50 | 9,50 €
Matka orkesterin ytimeen voi alkaa – tervetuloa sukeltamaan suoraan musiikin sisään!

Kv-harjoittelijamme Laura tapasi Darren Acostan pasuunansa kanssa Konserttitalolla. He keskustelivat torstain 12.9. konsertin sooloteoksesta, joka on monella tapaa liikkeessä, ja siitä, miksi Acosta valitsi klassisen musiikin jazzin sijaan.

1. Miten harjoitukset menivät?

On suuri ilo ja etuoikeus soittaa tätä musiikkia ja minulla on todella hauskaa. Pasuunakonserton esittäminen on harvinaista, ja voi kuulua uran kohokohtiin. Mutta tässä on kyse upouudesta teoksesta, jonka on säveltänyt säveltäjänero Jukka Tiensuu. Teos antaa soittajalle mahdollisuuden suurempaan luovuuteen.

2. Kertoisitko lisää konsertin solistikappaleesta, Jukka Tiensuun “Suunasta“?

Teokset osat ovat ready, steady, go [paikoillenne, valmiit, nyt]. Ensin mennään paikoilleen, ja sen jälkeen virkailija sanoo “valmiit“, jonka jälkeen odotetaan “nyt“-sanaa eli lähtöä. Ja kun päästään lähtemään, se on menoa. Tämä on 25 minuutin mittainen konsertto – ja perinteisesti pitkät pasuunakonsertot eivät ole 15 minuuttia pidempiä – joten tämä antaa haastetta keston kanssa. Ja lisäksi kuulijalle, joka ei ole tottunut kuuntelemaan pasuunaa solistina eikä nykymusiikin harmonista kieltä.

3. Kuulimme, että kappaleeseen kuuluu myös koreografiaa. Voitko kertoa vähän tästä?

Maestro Tiensuu hyödyntää hyvin viehättäviä yksityiskohtia. Tässä teoksessa hän käyttää soittajan liikettä, kuin kulmikkaasti uudelleenohjaten. Se on mielenkiintoista visuaalisesti ja ikään kuin luo stereoefektiä. On myös toinen kohta, jossa oikeastaan puhun jotain orkesterille instrumentin läpi.

4. Tämä on oikeastaan klisee, mutta: synnyt New Orleansissa. Eli miksi valitsit klassisen musiikin jazzin sijaan?

Rakastan jazzia. Se kulkee suvussani, koska keskimmäinen veljeni on jazzkitaristi ja vanhin veljeni jazzrumpali. Ehkä siksi, että olen kolmesta veljeksestä nuorin, ajattelin: “haluan tehdä tätä“. Albumi nimeltä Hooked on Classics kuitenkin veti huomioni kun olin kymmenen vuotta. Kuuntelin sitä joka päivä ja sen jälkeen tiesin: “tämä on se, mitä minä haluan tehdä“.

Kiitos haastattelusta ja ajastasi, Darren. Kaikkea hyvää konserttiin!