Ändra textens storlek:

Sauli Kulmala

Aloitin ankarat viulunsoiton opinnot nelivuotiaana vakaana aikomuksenani ryhtyä viulistiksi. Vaikka kutsumusammatti muuttui nuoruusiässä useamminkin, pysyi viulunsoitto mukana harrastuksissa koko kouluajan. Lukioiässä kiinnostus klassiseen musiikkiin vei lopulta voiton, eikä sen koommin ole tarvinnut muuta leipätyötä haikailla. 

Jo pitkällä viuluopinnoissa ollessani sain kokeiltavakseni alttoviulun, jonka äänestä löytyi kaikki se syvyys ja tummuus, jota turhaan olin viulustani etsinyt. Päätin aloittaa myös alttoviulunsoiton opinnot, jotta saisin nauttia hienon instrumentin äänestä. Ja niin vain jäi pikkuviulu auttamattomasti taka-alalle. Näin melodia vaihtui samalla väliääniin, joista yhä päivittäin inspiroidun.

Hankittuani riittävästi työkokemusta akselilta Rovaniemi-Etelä-Espanja, sain ilokseni vakuutettua Turun filharmonisen orkesterin nykyiset kollegat soittotaidoistani. Heti vakituisen työpaikan varmistuttua uskalsin ostaa ammattilaisuuden varmemmaksi vakuudeksi työsandaalit, jotka jokainen itseään kunnioittava muusikko omistaa.

Työajan ulkopuolisen elämän vietän yhdessä vaimoni sekä kolmen iloisen pors... poikani kanssa.